Strategiaopas - Pelikäyttö

Voit ladata koko oppaan tästä. (PDF-tiedosto, 1.5Mt)

  1. Komponenttien valinta
  2. Ohjelmistojen valinta
  3. Esimerkkikokoonpano
  4. Kannettava vaihtoehto
  5. Loppusanat
  6. Viitteet

Esipuhe

Viime vuosina tietokonepelaajia on siunattu toinen toistaan upeammilla peleillä. Muun muassa Oblivion (maaliskuu 2006) ja Crysis (marraskuu 2007) ovat olleet kaikkien silmänkarkista peleissä nauttivien kiihkeänä puheenaiheena. Näyttävyydestä saa kuitenkin maksaa kalliin hinnan, sillä nämä ja muut upealta näyttävät tietokonepelit ovat erittäin vaativia koneen suorituskyvyn suhteen. Komponenttivalmistajat julkaisevat tiheään tahtiin pelikäyttöön tarkoitettuja tietokoneen osia, mutta samaan aikaan pelit vaativat sulavasti toimiakseen yhä vain enemmän tietokoneelta. Pelikoneen ylläpitäminen tarkoittaakin karkeasti muutaman vuoden (3-6 vuoden) välein koneen uusimista, riippuen kuinka tuliteriä pelejä haluaa koneensa pystyvän pyörittämään. Tämä johtuu komponenttikehityksen ja pelikehityksen huimasta vauhdista. Jos kotikoneen käyttö on muuten vähäistä, mutta pelaaminen on verissä, kannattaa harkita pelikonsolin hankintaa. Uusien pelikonsolimallien julkaisupäivämäärien perusteella pelikonsolien elinikä on ollut pyöreästi viisi vuotta ja niistä joutuu pulittamaan vain noin neljäsosan kunnon pc pelikoneen hinnasta.

Komponenttien valinta

Tehokkaan pelikoneen hankinnassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota näytönohjaimeen, muistin määrään sekä prosessoritehoon, mutta pelkästään näiden yksittäiset ominaisuudet eivät riitä, sillä emolevyssä on oltava tarpeeksi nopeat väylät, joita pitkin tieto kulkee tehokkaiden osien välillä. Usein itse kootuissa tietokoneissa juuri väylänopeudet muodostavat ratkaisevan pullonkaulan ja tietokoneen komponenteista ei saada kaikkea pelikäyttöön tarvittavaa suoritustehoa irti.

Näytönohjain

Käytännössä kaikki nykyiset kaupalliset pelit käyttävät 3d-grafiikkaa ja uudempi sekä tehokkaampi näytönohjain mahdollistaa korkeamman ruudunpäivityksen1 suuremmalla resoluutiolla kaikki graafiset efektit päällä. Näytönohjainta valittaessa kannattaa miettiä, haluaako markkinoiden tehokkaamman vai sopuhintaisen mallin. Valmistajien tuliterissä malleissa on yleensä reilusti ylihintaa, joten niissä hinta/hyötysuhde ei ole järin hyvä. Myöskään ammattilaiskäyttöön suunniteltua näytönohjainta ei pelikäyttöön kannata hommata, koska ne ovat usein tuliteriä kotikäyttöön suunnattuja malleja kalliimpia ja niissä maksavat ominaisuudet, joista pelattaessa ei ole hyötyä. Näytönohjaimesta kannattaa tulevaisuutta varten tarkistaa, että siinä on Microsoftin DirectX 10 grafiikkaohjaintuki, sillä sitä käyttävät pelit tulevat jatkossa yleistymään. Nykyiset näytönohjaimet tarvitsevat myös paljon virtaa, joka kannattaa virtalähdettä valitessa ottaa huomioon. Noin 500 - 600 Watin hujakoilla pyörivät virtalähteet ovat normaaliin pelikäyttöön varsin riittäviä.

Takaisin sivun alkuun

Muistit ja Prosessori

Nykyiset pelit vaativat yhä enemmän laskentatehoa, joten keskusmuisti ja prosessoriteho ovat tärkeitä. Jälleen kannattaa muistaa, että uusin ja tehokkain maksaa ylimääräistä jo pelkästään sen uutuuden tähden. Muistia on suositeltavaa hankkia ainakin kaksi gigatavua ja hyödyntää uusista emolevyistä lähes poikkeuksetta löytyvää Dual Channel2 teknologiaa, joka tarkoittaa, kaksi gigatavua muistia hankittaessa, kahden identtisen yhden gigatavun muistikortin hankkimista. Pelikäyttöön on tällä hetkellä suositeltavaa hankkia kolmella tai suuremmalla gigahertsimäärällä varustettu prosessori. Bittimääräksi kannattaa prosessoriin valita 64 bittiä, vaikka sille ei käyttöjärjestelmä- peli ja ohjelmistopuolella vielä olekaan kovin paljon tukea. Kaikki edellä mainitut kuitenkin toimivat alenevasti 32-bittisinä ja tuki 64-bittisyydelle yleistyy kaiken aikaa. Pelikäytössä uudet kaksi- tai neliytimiset prosessorit eivät ole niin olennaisia kuin valmistajien mainonta saattaa ehkä antaa ymmärtää. Jos peli ei osaa käyttää useampaa ydintä kerralla hyödykseen, voi prosessoriin tunkea vaikka kymmenen ydintä sen vaikuttamatta pelitehoon sen kummemmin. Tällä hetkellä pelit, jotka tukevat useampaa ydintä ovat harvassa, mutta tulevaisuudessa tuki lisääntyy. Tällä hetkellä useampi ydin tulee olennaiseksi siinä vaiheessa, kun tietokoneen on syystä tai toisesta pyöritettävä pelaamisen ohella muitakin resursseja kuluttavia prosesseja. Useammalla ytimellä varustettu prosessori osaa pyörittää raskasta peliä yhdellä ytimellä ja vaikkapa ajastimella käynnistyvää viruksentarkastusta toisella. On kuitenkin otettava huomioon, että useampiytimisyyden pelihyödyn puutteista huolimatta yhdellä ytimellä varustetulle prosessorille on uusien emolevyjen joukosta vaikea löytää tukea. Totuus on, että useampiytimiset prosessorit ovat tulleet jäädäkseen.

Muuta huomioitavaa

Nykyisin uusien pelien asentaminen voi verottaa helposti useita gigatavuja kiintolevytilaa peliä kohden, joten tilaa on syytä varata riittävästi. Lähes kaikki tänä päivänä kaupattavat emolevyt pitävät jo valmiiksi sisällään 5.1-ääniä käsittelevän äänipiirin. 5.1-järjestelmässä ääni toistetaan yhdestä etukaiuttimesta, kahdesta sivu- ja takakaiuttimesta sekä matalat taajuudet subwooferista. Erityisesti 3D-räiskinnöissä on jo vuosia käytetty joka puolelta tulevaa ääntä tehostamaan elämystä. Yksi mainittavimmista laitevalmistajista alalla kuluttajan näkökulmasta on Creative. Erillisellä äänikortilla saavutetaan usein parempi äänenlaatu ja saadaan tehokkaampi tuki Creativen EAX-standardille3. Erillinen kortti myös vapauttaa koneen resursseja muihin tarkoituksiin, kun äänien 3D-laskentaa ei tarvitse tehdä prosessorilla. Jos sisustuksellisista tai käytännön syistä ei halua virittää kuutta kaiutinta koneensa ympärille, niin vaihtoehtona ovat myös 5.1-kuulokkeet. Monikanavakuulokkeet eivät kuitenkaan usein pysty kilpailemaan äänenlaadussa vastaavan hintaisten stereokuulokkeiden kanssa, mutta ne ovat helppo tapa estää johtosotku, joka useista kaiuttimista väistämättä seuraisi. Tämä ei silti tarkoita, etteikö pelien äänimaailmasta kykenisi nauttimaan myös peruskäyttöön tarkoitetulla kahden kaiuttimen ratkaisulla.

Takaisin sivun alkuun

Ohjelmistojen valinta

Pelikoneeseen ei tarvitse juuri muuta kuin käyttöjärjestelmän. Käyttöjärjestelmäksi kannattaa valita tänä päivänä Windows Vista, koska tulevaisuudessa pelit, jotka eivät toimi vanhemmissa Windows versioissa, kuten Windows XP:ssä, vain lisääntyvät, kun taas Vistassa vielä muutaman vuoden takaiset pelit toimivat hyvin tai saadaan toimimaan käyttöjärjestelmän asetuksia säätämällä. Tietokoneen eri komponenttien ajureiden uusimmat versiot kannattaa ladata valmistajan internet-sivuilta. Ajureista kannattaa ennen pelaamista päivittää ainakin näytönohjaimen ajuri sekä mahdollisesti äänikortin ajuri. Myös Microsoftin grafiikkaohjain DirectX tulee olla joko 9c tai 10-versio.

Esimerkkikokoonpano

Prosessori: Intel Core 2 Duo E6850

Prosessoreiden valmistajista Intelin ja AMD:n välillä kannattaa valita Intel, sillä vaikka AMD on ollut tunnetusti hinta/laatu suhteeltaan Inteliä parempi vaihtoehto ja AMD:n prosessoreita kehuttiin vielä muutama vuosi sitten nimenomaan pelikäytössä, on tilanne nykypäivänä lähes päinvastainen. Intelin prosessorit ovat testien mukaan4, varsinkin prosessorisuoritukselta vaativimpien pelien suhteen, vakaampia ja nopeampia kuin AMD:n vastaavat. Dual Core prosessorin valinta neliytimisen yli johtuu yksinomaan neliytimisten ohjelma- ja pelipuolen tukien puutteen vuoksi. Tulevaisuudessa tämä tulee muuttumaan, mutta tällä hetkellä uuden koneen elinikä ei todennäköisesti sinne asti yltä.

Emolevy: MSI P6N SLI PLATINUM, LGA775 ATX

Emolevyn suhteen esimerkkikokoonpanossa on valittu Intelin socket 775 mallisto. Tämä siksi, että emolevyn prosessorikannan täytyy vastata prosessorivalintaa. Valmistajaksi on valittu tuttu ja luotettava MSI ja malliksi P6N SLI PLATINUM, josta löytyy tuki sekä dual core(tuplaydin) että tulevaisuutta varten quad core(neliydin) prosessoreille. Emolevy on varustettu myös Intelin SLI teknologialla, jolla voidaan hyödyntää kahta näytönohjainta yhtä aikaa. Nopein tuettu prosessorin väylänopeus on 1333Mhz, joka sopii yksi yhteen prosessorivalinnan kanssa. Emolevyssä on pelikoneelle pakollinen Dual Channel tuki DDR2-DIMM muistille ja nopein tuettu muistin väylänopeus on 800Mhz. Näytönohjaimelle löytyy tarvittava PCI-Express väylä ja emolevyssä on kolmen vuoden takuu.

Näytönohjain: GeForce 8800 GTS 512MB

Näytönohjainvalinnasta kiistellään kiihkeästi varsinkin pelikoneita ostettaessa. Tällä hetkellä valinta täytyy tehdä Nvidian GeForce -sarjan ja prosessorivalmistaja AMD:n omistaman ATI Radeon -sarjan väliltä. Testien5 mukaan Nvidian GeForce 8800 GTS 512 megatavun muistilla on tämän hetken johtavista näytönohjaimista suorituskyvyltään ja virrankulutukseltaan paras vaihtoehto. Samaisesta näytönohjaimesta on olemassa myös 640 Megatavun versio, joka on useita kymmeniä euroja kalliimpi. Valinta kääntyi 512 Megatavun versioon, sillä megatavujen määrästä ei kannata maksaa kovinkaan paljon ylimääräistä6.

Muisti: Kingston, 2048MB KiT

Muistin määräksi valitsimme kaksi gigatavua ja valmistajaksi suosittu Kingston. Varmistimme ottavamme väylänopeudeltaan 800Mhz muistia ja sen olevan DDR2-DIMM teknologiaa. KiT nimitys paketissa merkitsee kahta identtistä gigatavun muistikorttia, joilla voidaan hyödyntää emolevystä löytyvää Dual Channel teknologiaa.

Kotelo: Antec P182

Koteloksi valitsimme arvostetun Antecin P182 mallin, jossa on hyvä ilmanvaihto ja äänieristys.

Virtalähde: Antec NeoHE ATX, 550W

Virtalähteeksi valitsimme Antecin NeoHe mallin, sillä siitä saa irrotettua ylimääräiset virtakaapelit, joita ei käytössä tarvitse. Tämä parantaa huomattavasti kopan ilmanvaihtoa ja näin ollen jäähdytystä.

Takaisin sivun alkuun

Kiintolevy: Seagate Barracuda SerialATAII 7200.10

Kiintolevyksi valitsimme tunnetun Seagaten Barracuda merkkisen 320 Gigatavun kiintolevyn. Katsoessa 320 gigatavua pienempiä kiintolevyjä asteittain, hinnat alenevat vain noin kymmenen euroa astetta kohden kun taas 320:stä seuraava vaihtoehto 500 gigatavun Barracuda hyppää hinnassa jo yli 30 euroa. Siksi pysähdyimme 320 gigatavuun. Kiintolevy pyörii tavallisen 7200 kierroksen nopeudella ja siitä löytyy pakollinen SerialATA eli SATA liitäntä.

DVD-asema: Sony Nec Optiarc

Pelikäyttöön riittää yksi cd/dvd -levyjä lukeva asema. Tällä hetkellä lähes kaikki myytävät dvd-asemat osaavat sekä lukea levyjä että kirjoittaa dataa levyille. Sonyn Nec Optiarcin musta ulkokuori sopii koppaan.

Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Home Basic 32-bit, Suomi, OEM

Aiemmin jo perustelimme, miksi valita Windows Vista. Valitsimme Basic version, koska siitä seuraavassa Home Premium versiossa on paljon ominaisuuksia, joista ei pelaajalle ole mitään hyötyä. Premiumin mukana tulevasta AERO -teemasta on jopa haittaa, sillä se syö suoritustehoa huomattavan määrän. OEM versio tarkoittaa lyhyesti sitä, että kyseistä käyttöjärjestelmää kyseisellä Product Key -tunnuksella ei saa asentaa muihin koneisiin.

Hiiri: Logitech G5 Laser Mouse

Hiireksi valitsimme Logitechin pelikäyttöön suunnitellun G5 laserhiiren. Hiiri on laserhiireksikin erittäin tarkka ja sopii muotoilunsa puolesta hyvin käteen.

Näppäimistö: Logitech G15 Gaming Keyboard

Pelinäppäimistöistä valitsimme hiireen sopivan Logitechin G15 pelinäppäimistön, jossa on pelaajille suunniteltuja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi windows näppäimen katkaisu, niin että sen painaminen vahingossa ei katkaise ikävästi peliä. Jos pelikonetta hankkiessa tietää pitävänsä esimerkiksi lentosimulaattoripeleistä tai autopeleistä yms. kannattaa

Näyttö: Samsung 19.0 TFT, SyncMaster 931C

Näytöksi valitsimme TFT nestekidenäytön, jotka ovat tänä päivänä varsin laadukkaita. Samsungin SyncMaster 931C sopii mustalta väriltään koppavalintaan ja on natiiviresoluutioltaan 1280x1024, joka soveltuu pelikäyttöön.

Kaiuttimet: Logitech X-230

Hiiren ja näppäimistön valmistajaa myötäillen, otimme myös kaiuttimet Logitechiltä. X-230 on perus kaiutinpaketti, jossa tulee bassokaiutin kaupan päälle. Hinta/laatu suhteeltaan suositeltava paketti, joka riittää hyvin pelikäyttäjälle.

Takaisin sivun alkuun

Lyhyesti:

Kannettava vaihtoehto

Kannettavat tietokoneet ovat lisänneet suosiotansa viime vuosina merkittävästi. Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy malleja useilta valmistajilta ja näin on myös pelikäyttöön tarkoitetuissa kannettavissa tietokoneissa.

Pelikannettavan selkeä etu on luonnollisesti liikuteltavuus. Kannettavissa käytetään myös järjestäen vähemmän virtaa käyttäviä komponentteja, kuin työpöytäsisarissaan. Nykyaikaiset pelit vaativat kuitenkin huomattavan paljon prosessori- ja näytönohjaintehoa. Tämä syö akun tyhjäksi hyvin nopeasti. Pelikannettavat ovatkin usein ankkuroitu seinään laturin johdon kautta.

Pelikäytössä kannettava vaatii käytännössä aina kaverikseen erillisen hiiren ja usein myös näppäimistön. Kannettavien tietokoneiden kosketuslevyt ja ohjaustapit ovat pelikäytössä aivan liian kömpelöitä ratkaisuja.

Takaisin sivun alkuun

Loppusanat

Valitsemallamme kokoonpanolla pc versiomme pelikoneesta tulee maksamaan arviolta 1700 - 2000 euroa. Koneen uusimisen tarpeen huomioon ottaen, pelaaminen tietokoneella ei ole halpaa huvia. Tosin näyttö, kaiuttimet, näppäimistö ja hiiri ja mahdollisesti koppakin ovat koneen osia, joita ei tarvitse uusia joka kerta kun konetta päivittää. Emolevyn, prosessorin, muistien, näytönohjaimen, virtalähteen, kiintolevyjen ja mahdollisesti käyttöjärjestelmän päivittämiseen kannattaa silti varata noin tuhat euroa päivitystä kohden.

VIITTEET:
  1. Ruudunpäivitys eli fps (frames per second) tarkoittaa yksittäisten kuvien määrää, jonka näytönohjain pystyy syöttämään näytölle sekunnissa. Mitä suurempi luku, sitä luonnollisemmalta peli näyttää.
  2. Dual Channel-teknologia on emolevyyn muistiväyliin rakennettu ominaisuus, joka hyödyntää kahta samanlaista (mielellään Dual Channel käyttöön tarkoitettua) muistikampaa, jolloin muistista saatava suoritustehoa kasvaa.
  3. Environmental audio extensions -standardi.
  4. Pelikoneiden suoritustehon testaamiseksi on keksitty useita menetelmiä. Useat tietokonemaailman asiantuntijat ajavat koneella suoritusteholtaan vaativia pelejä ja tarkkailevat koneessa tapahtuvia muutoksia siihen tarkoitetuilla ohjelmilla. Kotikäyttöön tarkoitetuista testeistä voi mainita ainakin suomalaisen ohjelmistotuotantoyrityksen Futuremarkin suunnitteleman 3DMark testausohjelman. Useita erinäisiä testien tuloksia ja vertailuja sekä niistä tehtyjä asiantuntijoiden ja harrastelijoiden päätelmiä voi etsiä internetin hakukoneilla.
  5. IT-alan lehti Mikrobitti testasi uusimpien näytönohjaimen ominaisuuksia artikkelissaan. Testit ja tulokset on luettavissa 2008 tammikuun numerosta artikkelista Näytönohjaimet järjestyksessä.
  6. Näytönohjaimessa ilmotettu megatavujen määrä vaikuttaa käytännössä vain yhden näytössä kerralla näkyvän kuvan yksityiskohtien määrään. Mitä enemmän megatavuja, sitä paremmat yksityiskohtia lisäävät asetukset pelistä on mahdollista laittaa päälle pelaamiselämyksen kärsimättä. Pelin grafiikkaominaisuuksien toiminta ja varsinaisen liikkeen sulavuus eivät ole olennaisesti kytköksissä näytönohjaimen megatavujen määrään.
Takaisin sivun alkuun
LÄHTEET:
Takaisin sivun alkuun